Päivittäistavarakaupat haluavat tarjota asiakkailleen tulevaisuudessakin kotimaisia tuotteita. Kauppa toimii Suomessa vastuullisesti ja muun muassa kotimaisen lihan osuus kaupan valikoimissa on meillä selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Lisäksi päivittäistavarakauppa on aktiivisesti kehittänyt uusia toimintamalleja pienten lähiruokayritysten kumppanuuteen.
Ruoan tuottajahinnoista keskusteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että ruoan tuottajahinnasta päätetään pääsääntöisesti teollisuuden ja tuottajien välisissä neuvotteluissa. Kaupan yritysten neuvottelukumppani ovat puolestaan elintarviketeollisuuden yritykset. Kauppa ei kilpailulainsäädännön hengen mukaisesti voi puuttua alkutuotannon ja teollisuuden välisiin hintaneuvotteluihin. Siksi myös mahdollisten muutosten tulee tapahtua normaalin neuvotteluprosessin mukaisessa järjestyksessä.
Suomessa ruoan alkutuotannon kannattavuudelle haasteita aiheuttavat esimerkiksi ilmasto, verotus ja korkeat tuotantokustannukset. Nämä eivät kuitenkaan johdu kaupasta, eikä niiden vaikutuksia voi korjata siirtämällä tukivelvoitteita markkinataloudessa toimiville kaupan yrityksille.
Kaupan työmäärä, kustannukset ja vastuut ruokaketjussa ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla. Tästä johtuu kaupan osuuden kasvu ruoan hinnasta. Suomalaisen elintarvikeketjun tehokkuuteen vaikuttaa pitkälti esimerkiksi kaupan vastuulla olevan logistiikan tehokkuus. Kaupan muita keskeisiä tehtäviä ovat laajojen, asiakkaiden toivomien valikoimien tarjoaminen sekä tiukoista elintarviketurvallisuuden vaatimuksista huolehtiminen. Kauppa on merkittävä työllistäjä, jolle osuvat ruokaketjussa myös kulut valtakunnallisesti kattavan palveluverkoston ylläpitämisestä. Tämä työ kuitenkin takaa sen, että kaupan peruspalvelut voidaan turvata myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Verotuksella voidaan tehokkaasti vaikuttaa ruoan hintaan
Kaupan tehokas toiminta ruokaketjussa on pitänyt ruoan hintatason Suomessa arvonlisäveron vaikutus pois lukien hieman alle EU-maiden keskiarvon. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa noin 40 % ruoan hinnasta on erilaisia veroja ja elintarvikkeiden kokonaisverotus on meillä Euroopan neljänneksi kireintä. Esimerkiksi Saksassa ruoan arvonlisävero on 7 prosenttia. Suomessa ruoan arvonlisävero nousee tammikuussa jo 14 prosenttiin. Verotuksella voidaankin Suomessa oleellisesti vaikuttaa ruoan hintatasoon.