Perheväkivallan lopettamisessa auttava Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallinen Jussi-työ on voittanut ensimmäisen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun. Perheväkivallan tekijöille tarjottavaa apua hakee vuosittain noin 800 miestä. Erityisesti väkivallan alkuvaiheessa apua hakevien määrä on kasvanut viime vuosien aikana.
Tyypillisesti Jussi-työstä apua hakeva mies on 20–49-vuotias, työssä käyvä perheenisä. Surin osa eli kahdeksan kymmenestä on käyttänyt fyysistä väkivaltaa puolisoaan kohtaan ja melko monella (15 %) väkivalta on ollut toistuvaa. Apua hakevista miehistä alle 10 prosenttia kertoo väkivallan kohdistuvan myös lapseen.
Jussi-työstä tehdyn arviointitutkimuksen mukaan apua hakeneista miehistä yli 60 prosenttia lopetti fyysisen väkivallan käytön kokonaan ja lopuillakin se väheni merkittävästi. Henkisen väkivallan lopettaminen oli selvästi vaikeampaa, sillä vain kolmannes pystyi muuttamaan tapansa.
Miesten avioliitoista kolmannes päättyi Jussi-työn aikana tai pian sen jälkeen eroon. Jussi-työn tavoitteiden mukaan miehen auttamisessa on kuitenkin onnistuttu myös silloin, kun avioeroon ei liity väkivaltaa tai mies ei jatka väkivaltaa uusissa suhteissa.
– Perheen lasten kannalta väkivallan loppuminen on aina ensisijaista. Auttamisessa on kuitenkin onnistuttu myös silloin, kun avioeroon ei liity väkivaltaa tai mies ei jatka väkivaltaa uusissa suhteissa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikköJussi Pulli.
Keskustelu ja konkreettiset neuvot auttavat
Miehet käyvät Jussi-työntekijän luona keskimäärin viisi kertaa. Miehet kertovat, että eniten on auttanut oman ymmärtämyksen lisääntyminen, konkreettiset neuvot ja ohjeet väkivallattomien ratkaisukeinojen löytämiseksi sekä kuulluksi tuleminen.
– Miehille on tärkeää, että keskustelut eivät ole keskittyneet pelkästään väkivaltaan vaan samalla on käsitelty elämäntilannetta laajemminkin. Miehet ovat kokeneet myös oppineensa ymmärtämään puolisoaan paremmin, Pulli sanoo.
Jussi-työ auttaa vuosittain yhteensä noin 800 miestä. Yli puolet miehistä hakeutuu apuun oma-aloitteisesti. Erityisesti varhaisessa vaiheessa apua hakevien määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana.
– Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhutaan enemmän ja ongelmat tiedostetaan paremmin kuin ennen, Pulli sanoo.
Joka neljäs tulee Jussi-työhön turvakodin ohjaamana eli heidän puolisonsa on hakeutunut turvakotiin. Loput tulevat esimerkiksi poliisin tai sosiaalityöntekijän aloitteesta.
– Jos miehellä on omaa tahtoa selvittää väkivallan käytön syyt ja muuttaa käyttäytymistään, hän tulee Jussi-työllä autetuksi, Pulli sanoo.
Palkittua apua 10 paikkakunnalla
Jussi-työstä saa apua vuosittain noin 800 miestä. Apua hakevien miesten määrä on valtakunnallisesti kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Avun hakeminen on tehty mahdollisimman helpoksi; oma yhteydenotto riittää ja tapaamiset ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa.
Jussi-työtä tekevät Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset avopalveluna. Toimintaa on kymmenellä paikkakunnalla; Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla. Jussit ovat suurin väkivaltaisesti käyttäytyviä miehiä auttava toimintamuoto Suomessa.
Rikoksentorjuntaneuvoston järjestämään kilpailuun osallistui yhdeksän hanketta. Kärkeen sijoittui myös Espoon Perheväkivalta rikosprosessissa – yhteistyömalli, jossa rikostutkijat toimittavat lähisuhde- ja perheväkivallasta epäillyn henkilön yhteystiedot hänen luvallaan Lyömätön Linja Espoossa ry:lle, joka ottaa häneen yhteyttä. Kolmas palkittu hanke oli Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka Tampereelta.
Jussi-työ edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa, jonka voittaja julkistetaan 11. joulukuuta Liettuassa.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/vakivaltatyo/jussi-tyo2/