Pohjois-Savon pelastuslaitoksen vuosi 2022 oli kiireistä aikaa erityisesti varautumisen ja valmiussuunnittelun saralla. Koronapandemia vaikutti vielä alkuvuodesta pelastuslaitoksen toimintaan. Helmikuussa alkanut Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan korosti varautumisen, valmiussuunnittelun ja väestönsuojelun merkitystä. Pelastuslaitos ylläpiti aktiivisesti tilannekuvaa eri yhteistyöviranomaisten kanssa sekä tarkasti ja päivitti myös omaa kykyään toimia poikkeusoloissa. Johtamisjärjestelmiä kehitettiin, kalusto- ja henkilöresursseja päivitettiin sekä valmiusharjoituksia järjestettiin.
Ukrainan sota herätti yhteiskunnan eri toimijat ja kansalaiset panostamaan organisaatio- ja henkilökohtaiseen varautumiseen. Pelastuslaitos toteutti runsaasti yleistä ohjausta ja neuvontaa varautumiseen liittyen. Lisäksi pelastuslaitos järjesti muun muassa ylimääräisiä väestönsuojan hoitajan koulutuksia ja tuki kuntien valmiussuunnittelua. Turvallisuusviestinnässä pääpaino oli kotivarassa, varautumisessa sähkökatkoihin ja väestönsuojiin liittyvissä kysymyksissä.
Vuonna 2022 Pohjois-Savon pelastuslaitos hälytettiin 4 491 tehtävälle. Tehtävämäärässä on laskua edellisvuoteen verrattuna
564 tehtävää. Etenkin myrskyistä aiheutuneet vahingontorjuntatehtävät sekä liikenneonnettomuudet vähenivät. Vuosien 2018– 2022 keskiarvona pelastustoimen tehtäviä on ollut 5 111 tehtävää vuodessa.
Kiireelliseksi luokiteltuja pelastus- ja ensivastetehtäviä oli 2 701 tehtävää (3021 tehtävää vuonna 2021). Koko maakunnan alueella tarkasteltuna keskimääräinen toimintavalmiusaika kiireellisissä tehtävissä 1. yksikön mukaan 10 min 26 sekuntia (11:11 vuonna 2021). Tehtäviin osallistui keskimäärin viisi henkilöä, samoin kuin vuonna 2021.
Liikenneonnettomuuksia tapahtui 802, 131 kpl edellisvuotta vähemmän. Tulipaloja sattui yhteensä 402, 45 vähemmän kuin vuonna 2021. Varsinaisia rakennuspaloja oli viime vuonna 112 tehtävää, 21 kpl enemmän kuin vuonna 2021 (91 tehtävää). Rakennuspalovaaroja (yht. 164 kpl) tilastoitiin 7 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Pelastuslaitos suoritti 30 asuinkiinteistöjen ja muiden kohteiden tulipalon tutkintaa. Palontutkinnan esiin nostamista syttymissyistä voidaan nostaa esille ihmisen toiminta (tahalliset tai tuottamukselliset tulipalot), koneiden ja laitteiden viat, ns. tee se itse -viritykset sekä valvomaton ruoanvalmistus. Vakavana huomiona esille nousi se, että 58 %:ssa rakennuksista, joissa syttyi tulipalo tai rakennuspalovaara, ei ollut ollenkaan palovaroitinta. Tulipaloissa kuoli Pohjois-Savossa vuonna 2022 yksi henkilö (vuonna 2021 neljä henkilöä).
Pelastustehtävien vähentyessä pelastuslaitoksen hoitamien ensihoitotehtävien määrä puolestaan kasvoi miltei kahdeksalla sadalla tehtävällä, ollen määrissä mitattuna ylivoimaisesti suurin pelastuslaitoksen suoritteista. Vuonna 2022 oli yhteensä 26 856 ensihoitotehtävää (26 070 vuonna 2021). Pelastuslaitoksen yksiköiden suorittamia ensivastetehtäviä oli 516 (629 vuonna
2021). Ensivastetehtävissä pelastuslaitoksen päätoiminen ja työsopimussuhteinen henkilöstö toimii ensiauttajina ja ensihoitohenkilöstön tukena, erityisesti tehtävissä, joissa ambulanssi tulee kohteeseen kauempaa.
Vuonna 2022 pelastuslaitos toteutti 537 turvallisuusviestinnän tapahtumaa tai koulutustilaisuutta (405 kpl v. 2021), joissa tavoitettiin 39 226 henkilöä (14 048 vuonna 2021). Tapahtumia jouduttiin siirtämään tai perumaan koronatilanteen takia tammi-helmikuussa, mutta loppuvuonna tilaisuuksia järjestettiin miltei normaaliin tapaan. Yleisiä palotarkastuksia tehtiin yhteensä 1 297 kpl, (1 423 kpl v. 2021). Lisäksi ylimääräisiä palotarkastuksia tehtiin mm. paloriski-ilmoitusten perusteella asuinkiinteistöihin sekä asiakaspalautteiden perusteella alueen ravintola- ja kokoontumistiloihin yhteensä 94 kpl.
Rakentamiseen ja maankäyttöön liittyviä lausuntoja pelastuslaitos laati 1 706. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtäviä tarkastuksia ja päätöksiä tehtiin yhteensä 149. Pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöjen omistajille suunnatuilla kiinteistön omatoimisella paloturvallisuuden itsearvioinnilla tavoitettiin yhteensä 77 % niistä kohteista, joille oli lähetetty kiinteistöjen omavalvontalomake ja -opas (9 776 kiinteistöä). Niihin kohteisiin, joista ei saatu vastausta, tehtiin tai tullaan tekemään palotarkastuksia. Itsearvioinnin vastauksista nousivat muun muassa häkävaroittimen puuttuminen, palovaroittimien toiminnan tarkastamisen laiminlyönti sekä puutteet kotivarassa yllättäviä tilanteita varten.