Pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä laski hieman vuoden 2021 aikana. Tulipalojen ja etenkin rakennuspalojen määrä kuitenkin kasvoi merkittävästi.
Merkittävin kasvu oli asunnoissa ja vapaa-ajan asunnoissa. Muut rakennukset ovat yleisimmin erillisiä saunarakennuksia. Suurin osa rakennuspaloista ja rakennuspalojen läheltä piti -tilanteista sattuu asuinrakennuksissa.
Kunnista eniten rakennuspaloja oli Joensuussa, Lieksassa ja Kiteellä.
Rakennuspaloissa kuoli vuonna 2021 kaksi henkilöä ja loukkaantui yhdeksän henkilöä. Palokuolemat tapahtuivat maaliskuussa Outokummussa ja elokuussa Joensuussa. Rakennuspaloissa omaisuusvahinkoja aiheutui 10,8 miljoonan euron edestä.
Rakennuspaloissa uhatuista lähes 43 miljoonan euron omaisuusvahingoista pelastui 75 prosenttia.
Alkusammutusta yritettiin 36 prosentissa rakennuspaloista. Jos alkusammutusta ei yritetty, yleisin syy oli se, että palo oli sammunut itsekseen (esim. sähkölaitteessa), palo oli jo kehittynyt liian suureksi tai paikalla ei ollut ihmisiä.
Palovaroitin toimi noin 27 prosentissa rakennuspaloista. Palovaroitin puuttui noin 20 prosentissa rakennuspalossa olleista asuin- ja vapaa-ajan asunnoista. Pelastuslaitos muistuttaa, että palovaroittimet vanhenevat ja ne on hyvä uusia 5-10 vuoden välein.
Eniten rakennuspaloja ja niiden vaaratilanteita aiheutui ”sähkölaitteen viasta tai häiriöstä”. Seuraavina olivat ”koneen tai laitteen vika” ja ”valvomaton ruoanvalmistus”. Syttymissyissä ei ole merkittävää poikkeamaa aiemmista vuosista.
Suurimmat aineelliset vahingot aiheutuivat neljästä suuresta palosta. Suurimpia paloja olivat navettapalo toukokuussa Kiteellä, liikehuoneistopalo elokuussa Juuassa, teollisuusrakennuspalo marraskuussa Joensuussa ja joulukuussa rivitalopalo Lieksassa.