CC0 Public domain
Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelivat 18.2.2022 saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvotteluvelvoitteen mukaisesti kuluvan talven porokuolemien ennaltaehkäisystä sekä lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (porovahinkolaki) soveltamisesta kuluvan talven poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Neuvottelussa ei päästy yhteisymmärrykseen.
Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa, että valtion tulisi käynnistää sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet porokuolemien ehkäisemiseksi että porovahinkolain ja -asetuksen mukainen menettely poikkeusolojen toteamiseksi kuluvan talven osalta. Maa- ja metsätalousministeriö totesi neuvottelussa, että se ei esitä porovahinkolain mukaista menettelyä käynnistettäväksi, eikä tällä hetkellä ole suunnitteilla myöskään ennakollista taloudellista tukea porokuolemien ehkäisemiseksi. Ministeriön mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä.
– Olemme äärimmäisen pettyneitä neuvottelun lopputulokseen ja siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ymmärrä poronhoidon katastrofaalista tilannetta, vaikka siitä on selväsanaisesti heille kerrottu, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
– Tässä on nyt osaltaan kyse myös saamelaisen poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta. Mikäli tukea porokuolemien välttämiseen ei saada ja porovahinkolain mukaista menettelyäkään ei aloiteta, voi tämä pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että kaikilla ei ole enää mahdollisuutta jatkaa elinkeinon parissa, jatkaa Juuso.
Monissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa on tällä hetkellä erittäin haastava tilanne. Syksyllä lumi satoi sulan maan päälle, mikä johti monin paikoin porojen ravinnoksi käyttämien kasvien homehtumiseen. Lumi on lisäksi talven aikana jäätynyt kivikovaksi, minkä vuoksi porojen ravinnon kaivaminen on monin paikoin mahdotonta.
– Olen huolissani maa- ja metsätalousministeriön asiantuntemuksesta. Ministeriö seuraa poronhoidon tilannetta pelkkien sademäärien perusteella. Tämä johtaa tulkintaan, jonka mukaan olot eivät olisi poikkeukselliset, eikä tuhoa poronhoidolle olisi aiheutunut. Ministeriöllä ei ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi laitumen hometilanteesta tai lumen kovuudesta ja siksi tulisikin pyytää Luonnonvarakeskusta selvittämään tilanne ja tuhot eri puolilla, toteaa toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Sallivaaran paliskunnassa hätä on suuri
Sallivaaran paliskunnan alueella talvi on ollut katastrofaalinen. Lokakuun lopussa lumi satoi sulaan maahan ja myöhemmin satoi monta päivää vettä, mikä kasteli lumen maahan asti. Tämän seurauksena lumi on jäätynyt kivikovaksi maahan saakka. Koko paliskunnan alueesta ainoastaan viisi prosenttia on ollut käyttökelpoista laidunmaata talven aikana.
Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi on erittäin huolestunut poroelinkeinon tilanteesta. – Tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Hätäapua tulisi saada silloin kun hätä on. Jos apua ei tule, joutuu moni poronhoitaja lopettamaan elinkeinon tämän talven jälkeen, sanoo Näkkäläjärvi.
Jo syksyllä porojen kunnossa näkyi se, että sieniä ei ollut. Porot käyttävät sieniä syksyllä ravinnokseen ja keräävät varastorasvaa tulevaa talvea varten. Aikaisemmasta katastrofitalvesta on vasta kaksi vuotta aikaa, eivätkä porot ole ehtineet täysin kuntoutua.
– Syksyllä teurasmäärät olivat olemattomia, joten poronhoitajien tulot jäivät heikoksi. Nyt moni on siinä tilanteessa, että pitäisi pystyä lisäruokkimaan, mutta rahaa ei ole. Viime viikolla erotuksessa vanhemmat poronhoitajat olivat järkyttyneitä siitä, kuinka huonossa kunnossa porot ovat tähän aikaan vuodesta, jatkaa Näkkäläjärvi.
Sallivaaran paliskunta sijaitsee Inarin kunnan länsipäässä. Suurimmalta osalta paliskunta sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaa-alueella. Paliskunnan pinta-ala on lähes 3000 neliökilometriä.
Porovahinkoasetuksen mukaan tuho voidaan hyväksyä korvauksen perusteeksi, jos
1) porojen tavanomaisella talvilaidunalueella lumipeitteen syvyys, lumipeitteen alaosan jäätyminen, lumen tiheys taikka sen kovuus on ollut selvästi poikkeuksellinen ja ennakoimaton vähintään neljän kuukauden ajan ja olennaisesti heikentänyt porojen ravinnonsaantia;
2) huhtikuun 15 päivän ja marraskuun 1 päivän välisenä aikana lämpötila poikkeaa edellisten 10 vuoden vastaavan ajan keskiarvosta tavalla, joka aiheuttaa merkittävällä tavalla haittaa porojen ravinnokseen käyttämien kasvien kasvuolosuhteille;
3) huhtikuun 15 päivän ja marraskuun 1 päivän välisenä aikana sadeolosuhteissa tapahtuu edellisten 10 vuoden keskiarvoon verrattuna olennaisia muutoksia, joista aiheutuva maan vettyminen, kasvupeitteiden muutokset, märkyydestä johtuva tavanomaisen laidunkierron häiriintyminen tai muu vastaava syy estää porojen laidunnuksen tavanomaisilla kesälaitumillaan taikka vaikuttaa olennaisesti ravinnon saatavuuteen tai laatuun talvilaitumilla;
4) porolaitumia on tuhonnut tai olennaisella tavalla heikentänyt porojen merkittävään ravintokasviin laajalti levinnyt sieni-, home- tai ruostetauti tai muu kasvitauti taikka tunturimittari tai muu tuholainen; tai
5) poroihin levinnyt harvinaisen viruksen, bakteerin tai muun vastaavan tekijän aiheuttama tauti on johtanut laajamittaisesti porojen kuolemaan tai vakavaan sairastumiseen.