Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.)
Sisäministeri Päivi Räsänen esittää kesäkuun minihallitusneuvotteluissa uuden hallituksen toimintasuunnitelmaan kirjausta, että alkusyksystä käynnistetään hallituksen esityksen valmistelu rahankeräyslain uudistamiseksi.
Sisäministeriössä on kevään aikana selvitetty rahankeräyslainsäädännön kehitysnäkymiä ja muutostarpeita. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että yhtenäistä mallia rahankeräysten ja hyväntekeväisyystoiminnan sääntelylle ei ole. Keräyksiä valvotaan joko lupamenettelyn, hyväksynnän, auktorisoinnin, erilaisten rajoitusten tai verotuksen keinoin.
– Hallitusneuvotteluissa puolueiden tulee ottaa kantaa siihen halutaanko rahankeräyslaki kokonaisuudessaan uudistaa siten, että rahankeräykset vapautetaan nykyisen kaltaisesta lupamenettelystä. Olen itse valmis kannattamaan tätä. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että rahankeräysten luotettavuus ja kohdentuminen lailliseen toimintaan varmistetaan myös jatkossa, vaikka lupamenettelystä luovuttaisiinkin, Räsänen painottaa.
Toimintaympäristö muuttunut voimakkaasti
– Rahankeräysten toimintaympäristö on ollut viimeisten vuosien aikana erittäin voimakkaassa murroksessa. Uudet verkkopohjaiset rahankeräysmuodot kehittyvät nopealla tahdilla. Samalla maailmalla yksi voimakkaimmista rahankeräyksen kehityssuunnista on erilaiset joukkorahoituksen tyyppiset rahankeräyshankkeet. Suomen nykyinen lupajärjestelmä ei pysy näiden kehityssuuntausten mukana ja näin ollen rahankeräyksen lupajärjestelmä edellyttää kokonaisvaltaista uudelleentarkastelua, Räsänen toteaa.
Myös eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevan rahankeräyslain osittaisuudistuksen yhteydessä käydyn keskustelun perusteella on voitu todeta, että rahankeräyslain muuttamiseksi kohdistuu odotuksia, joihin eduskunnassa nyt käsittelyssä olevalla lakimuutoksella ei ole voitu kaikilta osin vastata.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan rahankeräyslain osittaisuudistus. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka lupaa hakevan toiminta ei olisikaan yksinomaan yleishyödyllistä. Lakimuutoksen myötä myös evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä yliopistoille tulisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä.
Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Rahankeräyslain osauudistuksen tavoitteena on helpottaa kaikkien rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina. Lain peruslähtökohta pysyy kuitenkin samana, eli yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen mahdollistetaan rahankeräyksin.
Rahankeräyslainsäädännön uudistamisesta lisää osoitteessa:
http://www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/rahankerayslain_muuttaminen