– Mielestäni Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta on oikealla ja tärkeällä asialla esittäessään Pohjoismaiden ministerineuvostolle tarvetta lisätutkimusten ja ADHD-diagnoosien ja hoidon suuntaviivoista, ruokolahtelainen kasvatusalan ammattilainen Suna Kymäläinen kannusti.
ADHD hankaloittaa arjenselviytymistä voimakkaasti.
– Tiedän mistä puhun, sillä yksi 4:stä lapsestani sairastaa ADHD:ta. Aluksi vanhemmissa heränneeseen huoleen lapsesta ei saada vastakaikua. Vuosien päästä oireet ovat voimistuneet. Koulumaailma alkanut ja usein oppimisvaikeudet sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa on jo todellisuutta. Kuten yleensä, meidänkin perheessä tutkimukset alkoivat vasta tässä vaiheessa. Monesti tällöin ollaan jo myöhässä, Kymäläinen kertoi.
– Vanhemmat joutuvat myös päättämään, aloitetaanko ADHD-lääkitys. Juuri heikko tieto lääkkeiden sivuvaikutuksista sekä pitkäaikaisvaikutuksista aiheuttavat huolta vanhemmissa. Toisaalta ADHD-lapsen vanhemmat ovat todella huolissaan lapsensa selviytymisestä nyt ja tulevaisuudessa.
ADHD-lasten kanssa kohtaa hetkessä ”räjähtäviä” tilanteita, lapsen erityisyys ei näy päällepäin ja lapsen äkillinen huonokäytös ja raivokohtaus aiheuttaa noloja tilanteita. Usein syytä haetaan huonosta kasvatuksesta tai vanhemmista ylipäänsä.
– Kaikki toimet, joilla ADHD:stä saadaan lisätietoa on tärkeää. Sillä on suuria vaikutuksia perheiden arjen sujumiseen sekä yhteiskunnalle. Iloitsen Norjassa nyt syksyllä 2012 aloitettavasta kansainvälisesti ainutlaatuisesta ADHD-tutkimuksesta. Toivon ministerineuvoston edistävän, että tämä aineisto saadaan sen valmistuttua käytettäväksi myös muissa Pohjoismaissa, Kymäläinen päätti.