Grooming eli netissä alkava nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen valmistelu on yleistyvä ilmiö. Se lisääntyy sitä mukaan kuin nuorten käyttämät digikanavatkin. Groomingin vaikutuksista ei riittävästi puhuta, se vaurioittaa lähes aina kasvavaa nuorta ja hänen itsetuntoaan.
Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan asiantuntijaryhmä on laatinut oikeudenkäyntiä varten lausunnon, jossa paneudutaan digitaalisessa mediassa tapahtuvan groomingin ja seksuaalisen hyväksikäytön alaikäisille aiheuttamiin vaikutuksiin. Lausunnossa tarkastellaan myös sitä, miksi nuori on altis tällaiselle hyväksikäytölle ja miten prosessi etenee. Lausunnon toivotaan helpottavan asianajajien ja syyttäjien työtä.
– Alakouluiässä lapsen kiinnostus seksuaalisuutta ja aikuisen maailmaa kohtaan kasvavat. 11-14 -vuotiaina hormonitoiminta alkaa nopeasti voimistua. Tämä altistaa nuorta voimakkaille tunnetiloille ja -heilahteluille sekä seksuaaliselle kiihottumiselle, sanoo Raisa Cacciatore Väestöliitosta.
Seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista ja usein omaa kehitystä koskevista kysymyksistä halutaan tietoa. Nuoresta tekee erityisen haavoittuvan kaipuu ”kasvaa pian isoksi”, lisääntyvä tiedon tarve seksiin sekä halu saada puhua, pohtia, selvittää ja ottaa haltuun seksiin liittyviä asioita.
– Tekijät ovat taitavia, lähestyvät uhreja arkisesti ja vastaavat moniin kehittyvän nuoren tarpeisiin ja rakentavat häneen luottamussuhdetta. Tämä luo hyvän alustan hyväksikäytön etenemiselle. Nuorta motivoi se, että tekijä vastaa hänen tunnetarpeisiinsa, tyydyttää hänen tiedonjanoaan ja uteliaisuuttaan tai tarjoaa aineellista hyötyä, selvittää Kirsi Porras.
Grooming etenee usein niin, että ensin tekijä luo nuoreen luottamussuhteen ja manipuloi sen avulla nuorta ja houkuttelee tätä seksuaalisiin tekoihin. Seuraavaksi seksuaalinen hyväksikäyttö toteutuu netin välityksellä, eikä tekijä tapaa nuorta. Lopuksi se voi johtaa varsinaiseen tapaamiseen ja siinä eriasteiseen fyysiseen tekoon.
Kun nuori alkaa epäillä digitaalisessa mediassa tapahtuvan tilanteen turvallisuutta ja normaaliutta, hän ei useinkaan enää kehtaa kysyä neuvoa keneltäkään ulkopuoliselta, etenkään aikuiselta. Tavallisin nuoren selviytymisstrategia on yrittää unohtaa tapahtuma, pyrkiä olemaan ajattelematta ja puhumatta siitä.
– Toipumisen ja rikosprosessin kannalta on olennaista, että nuori ymmärtää joutuneensa hyväksikäytetyksi. Myös oikeusprosessissa on käsitettävä nuoren haavoittuvuus ja keskeneräisyys, eikä tekoja voi tarkastella yksin fyysisestä näkökulmasta. Seksuaalisen hyväksikäytön haitallisuus ja vaikutus nuoren psyykkiseen, seksuaaliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen kehitykseen on hyvin yksilöllinen. Toipuminen hyväksikäyttötraumasta riippuu monista asioista, minkä vuoksi sitä on vaikea arvioida yleistävin määritelmin, kertoo Maaret Kallio.
Tapahtuneesta jää nuorelle lähes aina häpeän ja nöyryytetyksi tulemisen kokemus. Nuori syyttää itseään tapahtuneesta ja tuntee itsensä muuttuneeksi ja huonommaksi kuin ennen. Tämä johtaa helposti itseinhoon, itsensä vähättelyyn ja aliarvioimiseen ja merkittävän usein masennus- ja ahdistuskierteeseen. Nuori joutuu selviytymään vastedes sen totuuden kanssa, että on uskonut, ollut johdateltavissa ja luottanut tekijään.
Tarja Santalahti on auttanut työssään hyväksikäytettyjä nuoria. – Seksuaalinen trauma rakentuu osaksi nuoren seksuaalisuutta. Se aikaansaa laaja-alaisia muutoksia ajattelussa, tunteissa ja käytöksessä. Hoitamattomana oireet saattavat nousta esiin yhä uudelleen eri elämänvaiheissa ja osa vaikutuksista voi olla jatkuvia, koskien esimerkiksi minäkuvaa, itsetuntoa ja ihmissuhteita ja vaikeuttaen myöhempää seksuaalisuutta, hän sanoo.
Kun rikokseen liittyvä tutkintaprosessi käynnistyy, teko muuttuu ”julkiseksi.” Nuorelta aletaan kysellä tapahtuneista, ehkä ahdistavista asioista. Se aikaansaa usein uuden trauman, jota nuori voi yrittää estää. Tämä on yksi syy, miksi nuori uhri saattaa voimakkaasti vastustaa rikostutkinnan käynnistymistä tai koko asiasta puhumista. Nuori tarvitseekin apua ja tukea, joskus pitkäkestoistakin hoitoa selvitäkseen tapahtuneesta.
Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija- ja lääkärilausunto oikeudenkäyntiä varten – Digitaaliseen mediaan liittyvä alaikäisen groomingin ja seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksista. Apter Dan, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Cacciatore Raisa, lastenpsykiatri, Halonen Miila, lääkäri, seksuaalineuvoja, Kallio Maaret, sosionomi, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja, Lehtonen Mika, psykiatrinen sairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti, psykoterapeutti (VET), Porras Kirsi, sairaanhoitaja, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja (STOry), Santalahti Tarja, erikoissairaanhoitaja, kliininen seksologi, vaativa erityistaso (NACS), psykoterapeutti (ET).