Puhtaan teknologian kehittäminen alentaa kustannuksia ja luo mahdollisuuksia teknologian ja palvelujen viennille.
EU:n esittämät vähähiilitavoitteet vuodelle 2050 ovat kovat, mutta VTT:n mukaan kuitenkin Suomessa saavutettavissa. Kasvihuonekaasujen vähennys voi olla peräti 90 prosenttia, jos puhtaita energiateknologioita kehitetään ja otetaan käyttöön nopeutetussa tahdissa energiantuotannossa, teollisuudessa, asumisessa ja liikkumisessa.
VTT:n asiantuntijat ovat arvioineet, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa 80 %:n kasvihuonekaasupäästötavoitteet. EU:n tavoite on, että vuonna 2050 EU:n päästöt ovat 80 % pienemmät kuin vuonna 1990. Hankkeellaan VTT haluaa avata keskustelun Suomen teknologiakehityksen mahdollisuuksista niin kotimarkkinoilla kuin cleantech-viennille.
Tavoite on kova, mutta mahdollista tavoittaa, jos kaikki energiaa tuottavat ja kuluttavat sektorit osallistuvat päästötavoitteisiin. Tämän lisäksi kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää. Suomi tarvitsee teolliseen toimintaan, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikuttamiseen, asumiseen ja työskentelytapoihin uusia teknologisia ratkaisuja. Toisaalta teknologia voi lisätä hyvinvointia ja helpottaa jokapäiväistä elämää. Ihmisten valinnoilla ja käyttäytymisellä on tulevaisuuden kannalta suuri merkitys.
Jos puhtaita energiamuotoja ja energian tehokasta käyttöä kehitetään merkittävästi ja otetaan käyttöön, voisi Suomi olla päästöoikeuksien ja puhtaan energian myyjän asemassa.
Vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus voisi olla jopa 60 % energian loppukäytöstä, jolloin Suomi maksaisi 5 miljardia vähemmän tuontipolttoaineista. Kustannustehokas siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää monipuolista energiarakennetta, jossa uusiutuvilla energialähteillä, ydinvoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla on oma roolinsa myös tulevaisuudessa. Energiankäyttöä tulee merkittävästi tehostaa liikenteessä, rakennuksissa ja teollisuudessa.
VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori peräänkuuluttaa linjaratkaisuja: ”Suomen etuna on, että meillä on merkittävät määrät uusiutuvia energiavaroja ja käytössä monipuolinen energiarakenne. Teollisuuden siirtyminen vähähiilisyyteen tulee olemaan kuitenkin suuri haaste. Tämän tueksi tarvitaan sellaisia poliittisia ja taloudellisia linjauksia, jotka tukevat teknologian kehittämistä ja kotimaan teollisuuden puhtaita tuotantoratkaisuja. Nämä tuotteet pitää saada myös nopeasti markkinoille. Samalla tulee huolehtia siitä, että vähähiilisyydestä ei tule elinkeinopoliittinen rasite. Teollisuuden tuotanto- ja kuljetuskustannukset eivät saisi karata kilpailijamaidemme edelle. Vain terve elinkeinopohja ja kansantalous pystyy kantamaan vaadittavat ympäristö- ja teknologiainvestoinnit.”
Mitä VTT:n skenaariot tarkoittavat eri sektoreilla?
85 – 100 % Suomen sähköntuotannosta voi perustua hiilidioksidittomaan energiantuotantoon vuonna 2050. Tämä edellyttää, että Suomen energiatuotanto on monipuolinen ja uudet hiilidioksidin talteenottoteknologiat otetaan käyttöön laajasti, sekä fossiilisten polttoaineiden että biomassan käytön yhteydessä.
Jos teollisuus parantaa energiatehokkuuttaan huomattavasti ja ottaa käyttöön CCS-teknologiaa (hiilen talteenotto ja varastointi), 80 % teollisuuden käyttämästä energiasta on hiilineutraalia. Resurssitehokkuutta on parannettava ja lisättävä kierrätysmateriaalien käyttämistä.
Liikenteessä käytettävän hiilineutraalin energian osuus kokonaisenergian kulutuksesta on mahdollista saavuttaa 70 – 80 %:n taso vuonna 2050. Vähähiilisessä liikenteessä biopolttoaineiden tarve on hyvin merkittävä: jopa 40 % liikenteen energiankulutuksesta.
85 – 95 %:n rakennusten käyttämästä loppuenergiasta olisi hiilineutraali vuonna 2050. Paikallisesti rakennuksista voidaan kehittää jopa energiaa tuottavia. Rakennusten energiatehokkuuden parannuspotentiaali on jo nykyteknologialla suuri, mutta haasteena on sen riittävän nopea toteuttaminen.
VTT:n kolme kehityskulkua: Tonni, Inno ja Onni
Noin 50 asiantuntijaa VTT:n eri tutkimusalueilta määritteli kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota nimeltään Tonni, Inno ja Onni, joissa Suomi siirtyy vähähiiliseen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.
- Tonni: Suomen teollisuusrakenne ja sen tuotevalikoimat sekä yhdyskuntarakenne säilyvät nykyisen kaltaisina. Energiaintensiivisen teollisuuden tuotantovolyymit kasvavat lineaarisesti ja päästöjen vähentäminen saavutetaan verrattain kypsän teknologian avulla.
- Inno: Teknologian kehitys on voimakasta, hyvinvointi perustuu uusien tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen ja vientiin. Väestö keskittyy enenevästi muutamiin keskuksiin, mikä tarjoaa lupaavan kasvuympäristön esimerkiksi energiatehokkaalle liikenteelle.
- Onni: Teollinen tuotanto siirtyy vähemmän energiaa kuluttavaan suuntaan, paikalliset ja pienimuotoiset palveluyritykset lisääntyvät. Perinteisen, energiaintensiivisen teollisuuden tuotanto vähenee.
VTT:n Low Carbon Finland 2050 -tutkimuksessa esitettyihin skenaarioihin liittyy merkittäviä haasteita niiden toteuttamiseksi. Tarvitaan lisää poikkitieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä parhaiden vaihtoehtojen toteuttamiseksi niin kotimaanmarkkinoille kuin vientitoiminnaksi.
Low Carbon Finland 2050 on VTT:n omarahoitteinen strateginen tutkimusprojekti, joka tukee VTT:n omaa pitkän tähtäimen toiminnan suunnittelua. Hankkeessa on yhdistetty VTT:n eri osaamisalueiden teknistä asiantuntemusta vähähiilisistä ja älykkäistä energiajärjestelmistä tulevaisuuden ennakointiin ja energiajärjestelmien mallinnukseen.
VTT:n Low Carbon 2050 -tutkimusprojektin loppuraportti verkossa http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/V2.pdf