Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa syrjintätapauksessa, jossa henkilö joutui syrjityksi rekrytointiprosessissa kansalaisuutensa perusteella. Tapauksessa työnhakija kutsuttiin työhaastatteluun Valmet Automotive Oy:lle, mutta työnantaja kuitenkin perui haastattelukutsun, sillä työnantaja katsoi, että työnhakijalla ei olisi oikeutta työskennellä Suomessa. Työnantaja ei jatkanut rekrytointiprosessia työnhakijan kanssa, vaikka tämä osoitti olevansa oikeutettu tekemään työtä Suomessa. Työnantaja on maksanut työnhakijalle hyvitystä syrjinnästä 6500 euroa.
Tapauksessa työnhakija haki avoinna olevaa tehtävää Valmet Automotive Oy:n autotehtaalta. Työnantaja kutsui hakijan työhaastatteluun ja pyysi tätä toimittamaan tarvittavat asiakirjat, joista selviää työnhakijan oikeus työskennellä EU-alueella. Asiakirjoista ilmeni, että työnhakijan oleskelulupa oli vanhentunut ennen rekrytointihetkeä, minkä vuoksi työnantaja perui työnhakijan haastattelukutsun. Työnhakija kuitenkin osoitti rekrytoijalle useammilla asiakirjoilla, että hänellä on oikeus työskennellä Suomessa, sillä hän on hakenut uutta oleskelulupaa ennen edellisen päättymistä. Tästä selvityksestä huolimatta työnantaja ei jatkanut rekrytointiprosessia työnhakijan kanssa.
Työnhakija otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, joka siirsi asian Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluun, sillä yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole mandaattia valvoa työelämän yksittäisiä syrjintätapauksia. AVIn työsuojelu teki tarkastuskäynnin Valmet Automotive Oy:lle. Tarkastuskertomuksessaan ja käsittelyratkaisussaan AVI katsoo, että yritys on syyllistynyt yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintään asettaessaan työnhakijan epäsuotuisaan asemaan hänen kansallisen alkuperänsä ja kansalaisuutensa perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti tapauksessa sovintoa yrityksen ja työnhakijan välillä AVIn ratkaisun pohjalta. Yritys on maksanut sovinnon perusteella 6500 euroa hyvitystä työnhakijalle.
Erityisesti vähemmistöt kohtaavat laajaa syrjintää työelämässä. Ulkomaalaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat usein kohtuuttoman vaikeassa asemassa työmarkkinoilla. Työnantajien tulee lain mukaan edistää yhdenvertaisuutta ja huolehtia rekrytointiprosessiensa syrjimättömyydestä, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman painottaa.
On tärkeää, että työelämässä tapahtuvaan syrjintään puututaan määrätietoisesti. Olemme tyytyväisiä, että tässä tapauksessa henkilö sai hyvityksen kokemastaan syrjinnästä, Stenman jatkaa.
Selvityksessään aluehallintovirastolle Valmet Automotive Oy katsoi, että heidän toimintansa rekrytointiprosessissa oli perustunut TE-palveluiden ohjeeseen ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta, eikä työnantaja siten katsonut toimineensa syrjivästi. Aluehallintovirasto katsoi kuitenkin tarkastuskertomuksessaan, että kyseinen TE-palveluiden ohje ei sovellu kyseiseen työtä hakeneeseen henkilöön ja työnhakija on oikea-aikaisesti viestinyt työnantajalle, että hänellä on työnteko-oikeus Suomessa.
Valtuutettu voi yhdenvertaisuuslain 19 § nojalla ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi yhdenvertaisuuslain noudattamista koskevassa asiassa. Yhdenvertaisuuslain 23 § mukaan syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.