Suomen hallitus on linjannut kaiken ulko- ja turvallisuuspolitiikan olevan ihmisoikeusperustaista. Tämän linjauksen tulee olla keskiössä kaikilla politiikan sektoreilla, kauppapolitiikka mukaan lukien. Lisäksi sen tulee tarkoittaa myös konkreettisia tekoja, kuten tehokasta toimintaa ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi niin Venäjällä kuin muualla maailmassa.
Ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla edellyttää johdonmukaisuutta. Siksi Suomen on edistettävä määrätietoisesti kaikkien ihmisoikeudet turvaavaa politiikkaa myös EU-tasolla ja puututtava esimerkiksi räikeästi ihmisoikeuksia loukkaavaan turvapaikkapolitiikkaan.
Lisäksi Suomen on otettava omaa ihmisoikeustilannettaan koskevat kansainväliset suositukset tosissaan.
“Paras tapa tukea kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää on toteuttaa kansainväliset suositukset viipymättä. Nyt ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet joutuvat toistamaan Suomelle esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, perusturvan tasoa, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa sekä aseistakieltäytyjien ja saamelaisten oikeuksia koskevia suosituksiaan vuodesta toiseen”, Niina Laajapuro toteaa.
“Myös hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen viivästyy jatkuvasti ja juuri nyt vaarana on, että se jättää lapset ja nuoret lain ulkopuolelle. Kun laki uudistetaan, se täytyy tehdä niin, että ihmisoikeusvelvoitteet täyttyvät.”
Amnestyn vuosiraportti on kattava katsaus koko maailman ihmisoikeustilanteeseen. Tuoreessa raportissa on mukana 154 maata.