Kuvassa Sauli Ahvenjärvi, Lasse Lehtonen ja Antti Kivelä Kuvaaja: Aki Ruotsala
Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä seminaarissa pohdittiin tulevaisuuden terveysnäkymiä potilastietojärjestelmähankkeiden näkökulmasta. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän järjestämässä seminaarissa alustivat HUS:in hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen ja SITRAN johtaja Antti Kivelä, jotka avasivat paljon palstatilaa saanutta aihetta asiantuntevasti. Yleisö oli keskiviikkoiltana ahkerasti liikkeellä osallistuen keskusteluun aktiivisesti.
– HUS:in alueella laitetaan joka vuosi 40 miljoonaa euroa pelkästään potilastietojärjestelmiin. Nyt käynnissä oleva Apotti-hanke maksaisi aluksi enemmän, mutta alkaisi vuoden 2017 jälkeen tienaamaan rahaa kassaan, itsekin projektissa mukana oleva Lasse Lehtonen tähdensi.
– Suurimpana haasteena projektin kariutumiseen ja kustannusten lisääntymiseen on vahvan tahtotilan puuttuminen HUS:in alueella, joka venyttäessään projektia, tekee siitä huomattavasti kalliimman, tarkemmin sanottuna 80 000 euroa joka päivä, Lehtonen lisäsi.
Sari Mäkimattilan kysymykseen siitä, olisiko Apotti-järjestelmä sovellettavissa myös muualla Suomessa, Lehtonen vastasi, että Oulun suunnalla asia on herättänyt suurempaa kiinnostusta, mutta muualla Suomessa näyttää siltä, että tilannetta vielä seurataan, eikä suurimpiin hankeuudistuksiin olla lähdössä.
– Jos Suomen potilastietojärjestelmää ja terveyssektoria verrattaisiin armeijan organisaatioon, se tarkoittaisi sitä, että meillä olisi jokaisessa kylässä oma sissipäällikkönsä, joka ostaisivat itse omat aseensa paikallisilta toimijoilta ja tietysti vielä eri kaliiberisina, lohkaisi puolestaan Sitran johtaja Antti Kivelä, joka vertaili eritoten Suomen ja Viron tapoja hoitaa tietojärjestelmiä.
– Kansakuntana meidän tulisikin keskustella siitä, miten eri tietojärjestelmät ja tieto pystytään standardisoimaan. Meidän järjestelmämme heikkous on siinä, että tietoa varastoidaan eri paikkoihin, eikä tuo tieto keskustele keskenään. Virossa kaikki puhelinjärjestelmät, pankit käyttävät yhtä internet-vetoista, suojattua väylää, joka on paljolti valtiollisesti määritelty. Siinä missä Virossa tehdään yksi valtiollinen päätös, Suomessa vaaditaan 100 samansuuntaista poliittista päätöstä, Kivelä jatkoi viitaten pääkaupunkiseudun esillä olleeseen hankkeeseen.
Yleisö virittäytyi aktiiviseen keskusteluun tuoden myös omia kehitysehdotuksiaan esille:
– Meillähän voisi olla samanlainen ABC laatuluokitus potilastietojärjestelmien käytettävyydessä, kuin mitä on jääkaappien ja pakastimien energiatehokkuudessa, ehdotti Petteri Miinalainen.
Kaikki eivät kuitenkaan nielleet esitettyjä vaihtoehtoja purematta:
– Nyt kuulimme, että lainsäädäntö on vielä auki ja teknologiset päätökset tekemättä. Jos katson asiaa veronmaksajana, haluaisin kysyä, että tekisittekö oikeasti näillä tiedoilla ja riskeillä 1,8mrd investoinnin tilanteessa? Oma ehdotukseni olisi, että reunaehdot laitettaisiin ensin kuntoon, kysyi Harri Juntunen.
Tilaisuuden isäntänä toiminut kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd.) totesi seminaarin päätteeksi, että valitettavasti tällä hankkeella ei taideta saada ratkaistua koko järjestelmän ongelmaan Suomessa, mutta askeleissa mennään eteenpäin. Ahvenjärven mukaan järjestelmässämme selvästi systeeminen ongelma ja keskustelu tämän asian tiimoilta on edelleen tarpeellista ja tulee jatkumaan.