Maahan kätkeminen Vanha hautuumaasaaressa. Kuva: Matti Vuorma.
Saamelaisalueen hautausmaista kaivetut saamelaisvainajien jäänteet kätkettiin maahan Inarissa 7.8. sekä Utsjoella ja Inarin Nellimissä 8.8.2022. Saamelaisvainajien jäänteet kaivettiin 1800- ja 1900-luvuilla ylös rotututkimuksen nimissä.
”Seurakunnan työntekijänä tiedän hyvin, miten paljon tunteita liittyy hautausmaihin. Olen nähnyt kyyneleitä ja kuullut kauniita sanoja, kun omaiset jättävät viimeisiä terveisiään rakkaille ihmisille. Siksi minun on vaikea hyväksyä, että minulle rakas kirkko ei ole aina kunnioittanut meidän yhteisöämme ja meidän suruamme. Minun on ollut vaikea lukea Oulun tuomiokapitulin dokumentteja asiasta ja nähdä kuinka kirkon työntekijät antoivat aikanaan tukensa tällaiselle toiminnalle”, sanoi saamelaisten pappi Mari Valjakka puheenvuorossaan.
Mari Valjakan kanssa maahan kätkemistä olivat toimittamassa Inarin Vanha hautuumaasaaressa kirkkoherra?Tuomo Huusko, arkkipiispa?Tapio Luoma?ja Oulun hiippakunnan piispa ?Jukka Keskitalo. Utsjoella maahan kätkemisen toimittivat saamelaistyön sihteeri, rovasti Erva Niittyvuopio, saamelaisten pappi Mari Valjakka, arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. Nellimin tilaisuus toimitetaan ortodoksisin menoin.
Tärkeä hetki saamelaisten ja kirkon yhteyden vahvistamisessa
”On jälleen avoimesti ja rehellisesti tunnustettava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osuus tässä suomalaisen tiedeyhteisön alulle panemassa vainajien hautojen avaamisessa. Kirkkomme haluaa ilmaista katumuksensa osallisuudestaan saamelaisten ja heidän kulttuurinsa vähättelevään kohteluun. Se ei ole ollut oikein eikä kristillisen uskon mukaista”, arkkipiispa Tapio Luoma sanoi sunnuntain muistopuheessaan.
”Kirkkomme on myös valmis tukemaan kaikkia niitä ponnisteluja, joissa etsitään tietä kohti niin sanottua sovitettua tilaa saamen kansan ja valtaväestön suhteissa, ja ryhtymään osaltaan tarvittaviin toimiin”, Luoma lupasi. Syksyn kirkolliskokoukseen onkin tulossa piispainkokouksen kanslian aloite rahoituksen hakemisesta kirkon ja saamelaisten välisen totuus- ja sovintoprosessin toteuttamiseen.
Saarnan molemmissa luterilaisissa tilaisuuksissa piti Oulun piispa Jukka Keskitalo.
”Tämä hetki on tärkeä myös saamelaisten ja kirkon yhteyden vahvistamisessa. Ainoastaan aito tosiasioiden tunnustaminen, katumus ja anteeksipyyntö voi viedä meitä eteenpäin. Tämän hetken myötä tulemme yhä enemmän tietoisiksi, kuinka suuri rikkaus saamelainen kulttuuri, kieli ja elämänmuoto on myös kirkollemme”, piispa Jukka Keskitalo sanoi, ja toivoi kirkon kasvojen olevan yhä enemmän myös saamelaiset kasvot.
Saamelaisilla kirkkopäivillä esillä saamelaiskulttuuri ja vaikeat aiheet
Ennen saamelaisten jäänteiden maahan kätkemistä Inarissa vietettiin kaksipäiväisiä Saamelaisia kirkkopäiviä, jotka kokosivat paikalle satoja osallistujia kaikista Pohjoismaista. Päivillä käytiin keskustelua muun muassa saamelaisesta arjen uskosta ja siunauksen merkityksestä sekä rankoista aiheista kuten seksuaalisesta väkivallasta ja itsemurhien ehkäisystä.
Lue lisää:
Saamelainen arjen kristillisyys suhtautuu maailmaan ja elämään nöyrästi