Toimitusjohtaja Thomas Hoyer
Kuusamoon ja Posiolle kobolttikaivoksia kehittävä Latitude 66 Cobalt on jättänyt kaivosalan lupaviranomaiselle Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille malminetsintälupahakemukset Puolangan ja Pudasjärven raja-alueille. Neljän hakemusalueen yhteenlaskettu koko on noin 9850 hehtaaria.
Yhtiö on vuonna 2019 tehnyt malminetsintälupahakemusaluetta ympäröiville alueille malminetsinnän suunnittelua koskevia varausilmoituksia.
Toimitusjohtaja Thomas Hoyerin mukaan Kainuun liuskevyöhykkeen alue on erityisen kiinnostava akkuteollisuuden tarvitseman koboltin kannalta. Myös Geologian tutkimuskeskus GTK:n helmikuussa 2020 julkaisema raportti Suomen kallioperän kobolttipotentiaalista nosti Kainuun liuskevyöhykkeen esiin.
– Akkumineraalien Suomelle tuomista mahdollisuuksista puhuu moni taho, mutta mahdollisuudet tulevat todeksi vain malminetsinnän kautta. Olemme investoineet merkittävästi Kuusamon liuskevyöhykeen geologian tutkimiseen. Sovellamme oppimaamme iältään, kivityypeiltään ja rakenteeltaan samanlaisiin alueisiin sekä Rovaniemen alueella Peräpohjassa että nyt Kainuussa, Hoyer kertoo.
Latitude 66 Cobalt tekee laajojen alueiden systemaattista geologista tutkimustyötä koboltin ja muiden teknologiamineraalien etsimiseksi. Kobolttiin kohdistuvaa malminetsintää ei ole Suomessa juurikaan tehty, sillä vasta akkuteollisuuden tarpeet ovat nostaneet koboltin kysyntää ja hintaa.
Hoyerin mukaan nyt tehdyillä varaus- ja malminetsintälupa-alueilla on edessä useiden vuosien työ ennen kuin alueen mineraalipotentiaalista on kertoa tarkempaa tietoa.
– Tutkimustyön ensimmäisessä vaiheessa geologimme käyvät läpi aluetta koskevaa historiallista tietoa ja pyrimme selvittämään alueen geologista syntyhistoriaa, sitä miten eri materiaalit asettuivat paikoilleen arviolta 1,8 miljardia vuotta sitten, Hoyer kertoo.
Kesä tuo geologitiimin Kainuuseen
Yhtiö suunnittelee geologisen kenttätyön aloittamista Puolangalla ja Pudasjärvellä tulevana kesänä.
– Tämän vuoden työsuunnitelma pitää sisällään historiallisen geologisen tiedon varmistamista, kartoitustyötä ja lohkareiden tutkimusta. Tulemme myös keräämään maaperänäytteitä laboratorioanalyysiä varten, yhtiön viestinnästä vastaava Jussi Lähde kertoo.
Lähde toivoo, että koronatilanne mahdollistaisi myös yleisötilaisuuden järjestämisen alueella ennen tutkimusten alkua.
– Geologimme liikkuvat aina merkityillä ajoneuvoilla ja heillä on yhtiön tunnukset myös vaatetuksessaan. Maaperänäytteiden keruu tapahtuu noin 20 sentin syvyydestä ja yksittäisen näytteen paino on 200 grammaa. Maaperänäytteiden keruusta ilmoitetaan maanomistajille aina etukäteen, Lähde kertoo.
Kaivosalan lupaviranomainen Tukes käsittelee malminetsintälupahakemukset oman aikataulunsa mukaisesti. Tukes kuuluttaa hakemukset, jolloin maanomistajilla, vesiosuuskunnilla, paliskunnilla ja muilla tahoilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksista. Kun malminetsintälupa saa lainvoiman, yhtiö maksaa maanomistajille malminetsintäkorvauksia. Vuosittainen korvaus on ensimmäisen neljän vuoden aikana 20 euroa hehtaarilta, myöhemmin korvaussumma nousee ja on enimmillään 50 euroa hehtaarilta.