Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen on eurooppalaisille erittäin tärkeää, osoittaa tänään julkaistu Eurobarometri-tutkimus. Komissiossa on tehty työtä eläinten hyvinvoinnin eteen jo yli 40 vuotta. Kehitysaskelia on otettu vuosi vuodelta, ja EU:n eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista. Tutkimuksesta käy ilmi, että asia on tärkeä kansalaisille kaikkialla EU:ssa.
Valtaosa eurooppalaisista (84 %) katsoo, että tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on parantamisen varaa heidän omassa maassaan. Lähes yhtä moni (83 %) kannattaa eläinkuljetusten keston lyhentämistä. Noin kolme neljäsosaa vastaajista (74 %) kannattaa lemmikkien hyvinvoinnin parantamista omassa maassaan.
Yli 90 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että tiettyjen eettisten perusedellytysten tulisi täyttyä kaikessa eläintuotannossa ja -jalostuksessa. Niitä ovat esimerkiksi riittävän tilan, ravinnon ja veden tarjoaminen, lajityypilliset tarpeet huomioiva elinympäristö (esim. mudan ja olkien tarjoaminen) sekä eläinten asianmukainen käsittely. Tutkimus toi ilmi myös kansalaisten huolen siitä, miten eläinten hyvinvoinnista huolehditaan teurastamoissa.
Euroopan unionilla on ollut maailman tiukimpiin kuuluvat eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset jo 40 vuoden ajan, ja meille on tärkeää kehittää niitä entisestään. Eläinten hyvinvointiin panostaminen edistää eläinten terveyttä ja parantaa ruoan laatua. Siksi haluamme päivittää eläinten hyvinvointia koskevia EU:n sääntöjä siten, että niissä otetaan huomioon uusin tutkimustieto ja maanviljelijöiden ja eläintuottajien etu. Pyrimme jatkossakin mahdollisimman korkeatasoisiin vaatimuksiin sekä EU:ssa että kansainvälisesti – kaikki osapuolet huomioiden.
Kolme neljäsosaa vastaajista piti vääränä, että kukkotiput tapetaan pian kuoriutumisen jälkeen. Myös eläinten ruumiinosien (esim. hännät, korvat, nokat ym.) tarpeetonta typistämistä ilman nukutusta vastustettiin. Yli puolet vastaajista (57 %) kannatti turkistarhauksen täyskieltoa ja liki kolmasosa (32 %) oli sitä mieltä, että turkistarhausta voidaan jatkaa vain, jos eläinten hyvinvointia parannetaan.
Vastaajista 84 prosenttia katsoi, että EU:n ulkopuolisista maista tuotavien elintarvikkeiden olisi oltava eläinten hyvinvointia koskevien EU:n sääntöjen mukaisia tai tuotteiden merkinnöistä olisi käytävä ilmi, millaisten hyvinvointisääntöjen mukaisia ne ovat.
Vaikka haastattelut tehtiin maaliskuussa 2023, jolloin ruoan hinnat olivat inflaation vuoksi jo erittäin korkeat, 60 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmiita maksamaan enemmän tuotteista, joiden tuotannossa on otettu eläinten hyvinvointi huomioon. Noin neljännes (26 %) olisi valmis maksamaan jopa viisi prosenttia nykyistä enemmän tällaisesta ruoasta.
Erityiseurobarometri (533) toteutettiin 2.–26. maaliskuuta 2023. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 26 376 vastaajaa EU:n 27 maasta ja eri yhteiskunta- ja väestöryhmistä. Haastattelut tehtiin vastaajien kotona tai ovensuussa kyseisen maan kielellä. Maltassa, Tšekissä, Tanskassa ja Suomessa osa haastatteluista tehtiin tietokoneavusteisina videohaastatteluina.
Pellolta pöytään -strategia on keskeisessä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Strategian tavoitteena on tehdä elintarvikejärjestelmistä oikeudenmukaisia, terveyttä edistäviä ja ympäristöä säästäviä. Eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten parantaminen on keskeinen osa tätä strategiaa. Komissio on tehnyt kovasti työtä eläinten hyvinvointia koskevan EU:n lainsäädännön uudistamiseksi siten, että siinä otettaisiin huomioon elintarvikeketjun kaikkien sidosryhmien tarpeet. Lainsäädäntö muodostuu neljästä osatekijästä, joista pisimmälle on edennyt eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskeva ehdotus. Se esitellään joulukuussa 2023.
Vuonna 2021 tehtiin myös eurooppalainen kansalaisaloite End the Cage Age, johon komissio reagoi myönteisesti. Aloitteessa vaadittiin häkkikasvatuksen kieltämistä useiden eläinlajien tehotuotannossa.