”Suomeen on syntynyt hiljainen humanitäärinen kriisi” – Lupa elää –kansalaisaloite vaatii oleskeluluvat pitkään odottaneille
Nimellä ”Lupa elää” kulkeva kansalaisaloite aloittaa kannatusilmoitusten keräämisen maanantaina 1. marraskuuta 2021. Aloitteen tavoite on nelivuotinen jatkuva oleskelulupa henkilöille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta ennen 1.1.2017 eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa. Aloitteen tekijät ovat ruohonjuuritason toimijoita, joilla on vuosien kokemus toiminnasta turvapaikanhakijakysymysten parissa.
Suomeen saapui vuosien 2015 ja 2016 aikana ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Moni heistä kävi läpi kiireellisesti ja hätiköidysti tehtyjä turvapaikkaprosesseja. Nyt yli 5 vuotta myöhemmin osa heistä on edelleen oikeudellisessa välitilassa ja odottaa edelleen oleskelulupaa, jotkut odottavat edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstä alkuperäiseen turvapaikkahakemukseensa. Kansalaisaloite virallistaisi näiden suomalaiseen yhteiskuntaan monin tavoin kiinnittyneiden ihmisten aseman.
”Oleskelulupien myöntäminen ratkaisee tehokkaasti ja yksinkertaisesti akuutin ihmisoikeusongelman Suomessa. Pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin tai paperittomuuteen joutuneiden ihmisten tilanne on saanut humanitaarisen kriisin mittasuhteet. Kuudetta vuotta epävarmuudessa ja paperittomuusuhan alla elää vähintään 5000 turvapaikkaa hakenutta ihmistä, mikä on poikkeuksellinen määrä suomalaisessa yhteiskunnassa.”, aloitteen yhteyshenkilö, tutkija Minna Seikkula painottaa.
Aloite koskee ihmisiä, joiden nykyinen tilanne on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Paperittomien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen edustajat ja pakolaisjuristit arvioivat, että erilaiset paperittomiin ihmisiin kohdistuvat hyväksikäytön muodot ovat erittäin tavallisia. Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä töitä, mutta paperittomilla tätä oikeutta ei ole. Siten turvapaikkaprosessin päättyminen tarkoittaa esimerkiksi vuosia kestäneen palkkatyösuhteen päättymistä. Kun ihmiset yrittävät järjestää toimeentulonsa ilman virallistettua asemaa, he ovat alttiita riiston ja ihmiskaupan kaltaisille hyväksikäytön muodoille.
Nykylainsäädänössä ei ratkaisua tilanteeseen
Kuluneiden kuuden vuoden ajan turvapaikkaa hakeneet ihmiset ovat eläneet arkeaan turvapaikkaprosessin mahdollistamissa rajoissa Suomessa. He ovat luoneet monenlaisia siteitä Suomeen, esimerkiksi kouluttautuneet uusiin ammatteihin, tehneet töitä, perustaneet perheitä, hankkineet lapsia, opetelleet kieltä ja ystävystyneet suomalaisten kanssa.
”Tilannetta ei voida ratkaista maastapoistamistoimenpiteillä – monia pitkittyneissä prosesseissa olevia ihmisiä ei ole mahdollista palauttaa lähtömaihinsa edes pakkokeinoin Aloitteessa vaadittua virallistamista tarvitaan myös siksi, että lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöistä johtuen muiden oleskelulupien hakeminen ei ole mahdollista monille turvapaikanhakijoina tulleille. .”, Seikkula muistuttaa.
Luvassa mielenilmauksia ja turvapaikkaa hakeneiden ihmisten tarinoita
Aloitteen nimien keruu kestää kuusi kuukautta. Kampanjan kanssa yhteistyössä toimivat turvapaikanhakijat jatkavat kampanjan aikana aiemmin vuonna 2021 aloitettuja mielenilmauksia, joissa vaaditaan oleskelulupia ja inhimillisen hädän kuulemista.
Kampanjassa kuullaan myös turvapaikanhakijoiden tarinoita Suomesta ja perehdytään arjen ongelmiin, joita oleskeluluvan puuttuminen aiheuttaa.
”Seuraava mielenosoituksemme järjestetään 4. marraskuuta Sisäministeriön edessä. Tulimme Suomeen 2015 ja pyysimme turvaa. Joillain meistä on lapsia, jotka ovat käyneet koulua Suomessa ja suomeksi viisi vuotta, joillain on lapsia, jotka ovat syntyneet täällä. Osa meistä ei ole nähnyt perhettään ja lapsiaan vuoden 2015 jälkeen. Joillain meistä on täällä työpaikka, toisilla ei ole turvapaikkabyrokratiasta johtuen työnteko-oikeutta. Me kaikki haluaisimme rauhallisen elämän Suomessa”, Waeel Shaker, yksi mielenosoituksen järjestäjistä, vetoaa.