Pyhäjoelle suunniteltu Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanke on muuttunut merkittävästi niistä tiedoista, joiden nojalla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yhtiölle myönteisestä periaateluvasta vuonna 2010. Hankkeen perustelut ontuvat nyt sekä sähkönkulutusennusteiden että hankkeen taloudellisen kannattavuuden suhteen. Moni yhtiön osakas onkin jo jättäytynyt pois hankkeesta ja vielä jäljellä olevien on määrä ilmoittaa lokakuun loppuun mennessä halukkuutensa jatkaa hanketta Rosatomin kanssa. Pohdittavaa aiheuttanee erityisesti investointien ajoitus. Laitoksen rakentaminen ja suurin rahantarve osuisi näille vuosille, kun talous ja erityisesti kuntien talous on tiukalla. Oletetut tuotot häämöttävät aikaisintaan vuodessa 2024.
Alkuperäisessä suunnitelmassa voimalan teho oli 1 600-1 800 MW ja kustannusarvio 4-6 Mrd euroa. Nyt tarjolla on Rosatomin 1200 MW:n reaktori, jonka kustannusarvio kuitenkin on jo ehkä noin 6,4 Mrd euroa. Kannattavuudelle tämä tarkoittaisi sitä, että yhtä MWe kohti rakentamiskustannus olisi jo noin 5,33 miljoonaa euroa, mikä paukkuu jopa yli hintalappuaan moneen kertaan korottaneen Olkiluoton 3:n tämänhetkisen arviohinnan (5,31 MWe). Mikä olisikaan lopullinen omakustannushinta tuotetulle sähkölle?
Ja kuka määräisi yhtiössä? Voisiko Rosatom halutessaan napsia osakkaita mielin määrin, vaikkapa enemmistön koko potista, kun kelkasta hyppäävät yhtiöt laittavat osakkuutensa myyntiin?
Nyt vilkkaasti suunnitelmiaan muuttanut, omistuspohjaa ja reaktoritoimittajaa vaihtava Fennovoima päivittää ympäristövaikutusten arviointiohjelmaansa ja muita selvityksiä, joista työ- ja elinkeinoministeriö tulee kysymään kuntien kantaa uudelleen. Naapurikuntiakaan ei ole unohdettu. Fennovoiman toimitusjohtaja apulaisineen kiertelee valtuustoissa juttelemassa mukavia ja valamassa päättäjiin uskoa horjuvaan ja alati muuttuvaan hankkeeseen, juuri nyt sopivasti YVA-asioiden käsittelyn alla.
Kuntalaisten, varsinaisten asianosaisten mielipiteen selvittäminen on äärimmäisen tärkeää, siksi Pro Hanhikivi ry on aloittanut kansanäänestysvaatimuksen valmistelun Pyhäjoen kunnassa. Kun allekirjoituksia aloitteeseen viikonvaihteessa kerättiin Pyhäjoen messuilla, saatiin jälleen varsin selvästi todeta, ettei moni uskalla julkisesti ja omalla nimellään ilmaista mielipidettään, ei edes tilanteessa, jossa allekirjoitus kansanäänestysvaatimukseen ei ole kannanotto ydinvoiman puolesta tai vastaan, vaan ainoastaan tahdonilmaisu siitä, että kuntalaisia on asiassa kuultava. Kuntalaisten mielipiteen puolueetonta mittaamista toivoo kuitenkin moni, myös ydinvoiman kannattaja, joka haluaisi asian selvyyden. Toisaalta eräskin kuntamme pitkäaikaisista päättäjistä silti totesi, ettei kuntalaisten mielipidettä voi tällaisessa asiassa kysyä, koska he päättävät vain tunteella. Ovatko kuntalaiset tällä logiikalla siis kykenemättömiä ottamaan kantaa tärkeisiin ja isoihin asioihin, jotka heitä konkreettisesti koskettavat? Vai onko kyse siitä, että oikeasti ei uskalleta kuulla kuntalaisten mielipiteitä, vaikka Fennovoiman teettämien kyselytutkimusten julistetaan viestivän hankkeen vankkaa kannatusta? Miksipä ei annettaisi kaikkien täysi-ikäisten kuntalaisten ilmaista kantansa, luotettavasti ja riippumattomasti?
Juuri nyt on oikea aika järjestää Pyhäjoella kansanäänestys ydinvoimahankkeesta ja perusteltua arvioida asiaa kokonaan uudelleen, jo senkin vuoksi, että kaikki ydinvoimarakentamisen perustelut, heikkouksineen ja vahvuuksineen voitaisiin käydä läpi monipuolisesti ja huolellisesti, toisin kuin edellisellä kerralla, jolloin Fennovoiman hanke tarjoiltiin pyhäjokisille houkuttelevasti ”hopealautasella”, vain myönteisiä puolia korostaen. Nyt kun monet lupaukset ovat osoittautuneet aivan liian optimistisiksi ja on huomattu niiden perustuneen virheellisiin tietoihin, voi toivoa asiaa tarkasteltavan myös terveen kriittisesti.
Pro Hanhikivi ry,
Helena Maijala, Katja Sipilä ja Hanne Tyybäkinoja (pyhäjokiset hallituksen jäsenet)