Nuoren omaksumat vihamieliset asenteet altistavat väkivaltaisiin ympäristöihin ajautumiselle, Pelastakaa Lasten uusi julkaisu kertoo. Vihamielisten asenteiden taustalla voi olla käsittelemättömiä vihan ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. On tärkeää tukea lapsia ja nuoria vihan ja muiden epämieluisien tunteiden käsittelemisessä, jotta tunteet eivät purkaudu väkivaltaisella tavalla, järjestö muistuttaa.
Yhteiskunnassa on noussut huoli yhä nuorempien lasten ajautumisesta väkivaltaisiin ympäristöihin, kuten katujengien ja ekstremististen liikkeiden vaikutuspiiriin. Ekstremististen ääriliikkeiden rekrytointi kohdistuu alati nuorempiin lapsiin. Samalla ääriliikkeiden propaganda leviää lasten ja nuorten käyttämillä verkkoalustoilla nopeasti, ja algoritmit osaltaan ohjaavat nuoria yhä suljetumpiin kupliin.
Lapsen ja nuoren käsittelemätön vihan tunne voi altistaa tällaisiin väkivaltaisiin ympäristöihin ajautumiselle, kerrotaan Pelastakaa Lasten uudessa julkaisussa ‘Milloin vihaamisesta tulee maailmankuva’. Jos vihan tunnetta ei käsitellä rakentavalla tavalla, siitä voi tulla nuorelle maailmankuva, josta seuraa muihin ihmisiin kohdistuvaa vihamielisyyttä ja jopa väkivaltaista käyttäytymistä.
”Ekstremistinen maailmankuva tarjoaa vihan tunteelle ja sen ilmaisemiselle ikään kuin ”hyväksytyn” syyn, mikä toimii pahan olon ulos päästämisen väylänä”, ekstremismin vastaisen työn asiantuntija Rosa Haavisto Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo.
Äärimmillään nuoren sisälleen patoama vihan tunne voi johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin, eli yhdenvertaisuutta vastustavaan ajattelu- ja toimintatapaan, jossa vihan kohteeksi valikoituu jokin tietty ihmisryhmä.
Ekstremistiset ryhmät rakentavat vihamielistä maailmankuvaa
Ekstremistiset ääriliikkeet pyrkivät puhuttelemaan vihaa tuntevia ja vääryyttä kokevia ihmisiä nimeämällä syyllisiä ja lietsomalla vihamielisyyttä ihmisryhmien välille.
”Ekstremistinen maailmankuva luo vihaa tuntevalle ihmiselle valheellisen kokemuksen siitä, että vihan kohdistaminen johonkin toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään on oikeutettua ja itseasiassa ainoa keino vapautua vihan tunteen painolastista”, Haavisto toteaa.
”Jos tarkastelemme niitä ihmisiä, jotka ovat radikalisoituneet väkivaltaisesti, löydetään heidän tarinoistaan miltei aina epäreiluuden kokemuksia, pelkoa ja vihaa, jotka ovat johtaneet mustavalkoisen ja ekstremistisen ajattelumaailman omaksumiseen ja vihamielisiin asenteisiin.”
Järjestö muistuttaa, että tehdyllä politiikalla ja päättäjien puheilla on merkitystä. Esimerkiksi pienituloisuus ja tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuva syrjintä voivat lisätä epäreiluuden ja syrjäytymisen kokemuksia, vahvistaen välillisesti vihamielistä maailmankuvaa.
Tunnetaidot vihamielisyyden vastavoimana
Empatian ja tunnetaitojen pohja luodaan varhain lapsuudessa ja siksi empatiakasvatukseen on tärkeä panostaa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Leikissä lapsi voi harjoitella roolinottoa ja toisen asemaan asettumista turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa epäonnistumisesta, ja muiden esimerkkiä seuraamalla lapsi saa vihiä myötätunnon osoittamisen tavoista.
Vihasta ja vihamielisyydestä on tärkeä puhua lasten ja nuorten kanssa, ja pohtia yhdessä keinoja toimivaan rinnakkaiseloon näiden tunteiden kanssa. On tärkeä osoittaa, että myös negatiivisista tunteista saa ja voi puhua, ja pelkästään oman kokemuksen sanoittaminen voi jo helpottaa epämieluisten tunteiden kanssa painivaa. Esimerkiksi nuorisotyöllä on tässä olennainen rooli.
”Lapset oppivat tunnetaitoja aina suhteessa muihin ja siksi myös sillä, miten aikuiset puhuvat omista tunteistaan ja miten he osoittavat empatiaa toisia kohtaan on äärettömän suuri merkitys”, Haavisto sanoo.