Hanketyöntekijä Anna Lumikivi Kuva: Terhi Tuovinen
Inarin kunnan saamen kielistrategia hyväksyttiin valtuustossa 11.6.2020. Toimenpide-esityksiä viedään käytäntöön 2020-2021.
Saamelaisalueen kuntien yhteisen saamen kielistrategian laadinta on kuntien omasta aloitteesta alkanut kehittämistoimi, jolla pyritään vahvistamaan saamen kielen asemaa kuntien palveluissa ja toteuttamaan paremmin saamen kielilakia. Inarin kunta haki kielistrategiatyöhön Oikeusministeriön avustusta, jonka turvin palkattiin 4 kk hanketyöntekijä. Hanketyöntekijä Tuuli Miettunen koordinoi strategiatyötä Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa ja laati esityksen saamelaisalueen kuntien kielistrategiaksi. Strategiatyössä hyödynnettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Saamelaiskäräjien asiantuntemusta. Jokainen kunta on käsitellyt strategiaa omalta osaltaan kunnan luottamuselimissä ja yhteinen kielistrategia sisältäen kuntien tekemät muutokset ja lisäykset kootaan yhdeksi asiakirjaksi vuoden 2020 aikana. Inarin kunnan saamen kielistrategia on luettavissa kunnan kotisivulla www.inari.fi, kertoo viestintä- ja yhteistoimintapäällikkö Anne-Marie Kalla
Inarin kunnan saamen kielistrategia (sisältäen saamelaisalueen kuntien yhteisen kielistrategian)
Anna Lumikivi on aloittanut hanketyöntekijänä Inarin kunnassa
Inarin kunnassa saamen kielistrategiaa viedään eteenpäin hanketyöntekijän koordinoimana inarinsaamen, pohjoissaamen sekä koltansaamen kielien osalta. Hanketyöntekijänä Inarin kunnassa on aloittanut 21.9.2020 Anna Lumikivi. Tehtävänä on edistää seuraavan 12 kk aikana Inarin kunnan saamen kielistrategian toteuttamista käytännössä, mm. saamenkielisen tiedottamisen, saamenkielisten palvelujen ja saamenkielisen henkilöstön toimintaedellytysten edistäminen.
”Minulla on itselläni 9 kk ikäinen poika, joka aloitti juuri koltansaamen kielipesässä. Puhun hänelle koltansaamea. Pojan isän suvun kautta myös pohjoissaamen kieli kuuluu arkipäivässämme. Saamen kielistrategian toteuttaminen tuntuu henkilökohtaisestikin tärkeältä. Koen tekeväni työtä myös oman lapseni tulevaisuuden kielioikeuksien turvaamiseksi ”, toteaa Lumikivi.
Saamenkielisten palveluiden tarpeen kasvu
Saamelaisalueen kunnat järjestävät useita saamenkielisiä palveluita, ja niillä on paljon yhteisiä haasteita saamenkielisten palvelujen järjestämisessä ja saamenkielisten työntekijöiden rekrytoimisessa. Toisaalta kunnissa on kaivattu kunkin kunnan erityisolosuhteisiin ja kielitilanteisiin sopivia työkaluja saamenkielisten palvelujen kehittämiseen.
Kaikissa saamelaisalueen kunnissa on huomattu saamenkielisten palveluiden tarpeen kasvu viime vuosina. Kasvu näkyy erityisesti lapsiperheiden käyttämissä palveluissa, ja heijastelee laajemmin asennemuutosta sen suhteen, että yhä useampi saamenkielinen tuntee kielelliset oikeutensa ja haluaa käyttää palveluja saamen kielillä.
Kuntalaiskyselyssä tuli ilmi, että saamenkieliset kuntalaiset kaikissa saamelaisalueen kunnissa haluaisivat käyttää nykyistä enemmän palveluja saameksi. Samaan aikaan saamenkieliset työntekijät vastasivat kaikissa kunnissa haluavansa tehdä enemmän töitä saameksi.
Saamen kielistrategia sisältää kaikille kunnille yhteisiä ja tarkemmin jokaisen kunnan erityispiirteisiin soveltuvia toimenpide-esityksiä, joita viedään käytäntöön vuosien 2020-2021 aikana. Pohjoissaamenkielisten palvelujen kehittämistä vievät eteenpäin Utsjoen ja Sodankylän kuntien osalta hanketyöntekijä Leena Niska ja Enontekiön kunnassa hanketyöntekijä Tytti Valkeapää.
Esimerkkejä kaikkia kuntia koskevista toimenpide-ehdotuksista:
- Kunta tarjoaa aktiivisesti mahdollisuutta saamenkieliseen asiointiin kysymällä asiakkaalta, millä kielellä hän haluaa käyttää palvelua. Mahdollisuuksien mukaan lisätään tieto kielestä esimerkiksi kunnan asiakasrekisteriin.
- Työntekijöillä on selkeä ohjeistus siihen, miten asiakkaan kielitaustaa kysytään. Kunta tuo toimipisteissään ja nettisivuillaan selkeästi esiin, ketkä työntekijät puhuvat saamea. Kielitaito voi olla näkyvillä esimerkiksi nettisivuilla, merkillä työpisteen ovella ja sähköpostin allekirjoituksessa.
- Kunta tiedottaa aktiivisesti siitä, mitä saamenkielisiä palveluita kunnassa on tarjolla. Viestinnässä voidaan huomioida esimerkiksi videoilla se, että kaikki saamenkieliset ikäihmiset eivät lue tai kirjoita saamen kieliä. Kuntalaisten tavoittamiseksi tiedottamisessa hyödynnetään saamenkielistä mediaa. Tiedottamisessa otetaan huomioon toimialarajat ylittävät palvelukokonaisuudet elämäntilanteiden mukaan, erityisesti lapsiperheet ja ikäihmiset.
- Kunta huolehtii, että saamenkielisellä kuntalaisella on tieto saamenkielisestä palvelupolusta kokonaisuutena eli vaihe vaiheelta etenevät ohjeet siihen, missä vaiheessa asiointia ja kenelle saamenkielisen palvelun tarpeesta kerrotaan. Palvelupolussa huomioidaan myös tulkkauksen palvelupolku niissä palveluissa, joissa ei ole saamenkielisiä työntekijöitä.
- Kunnat tekevät jokaiselle toimialalle saamelaisten kielellisten oikeuksien perehdyttämissuunnitelman ja valmistelevat siihen liittyvät kirjalliset materiaalit. Huolehditaan, että kaikilla kunnan työntekijöillä on ajantasainen lista käytössä olevista tulkeista ja kääntäjistä, ja selkeät ohjeet näiden palvelujen tilaamiseen.
- Jos palvelussa on sekä saamen- että suomenkielisiä työntekijöitä, huolehditaan, että kaikki suomenkieliset työntekijät, mukaan luettuna keikkatyötä tekevät, tietävät saamen kieliin liittyvistä työjärjestelyistä eli esimerkiksi siitä, kenelle kielitaitoiselle työntekijälle saamenkielinen asiakas ohjataan.