Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii ripeitä toimia työllisyyden parantamiseksi
Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut hälyttävästi. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan noussut yli 30 000 työttömällä. Tämä on yli 32 % kasvu viime vuoteen verrattuna.
Työttömänä oli tammikuussa Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan yhteensä 332 800 henkilöä. Samalla ajanjaksolla työllisyyspalveluissa olevien työttömien määrä on laskenut 3 600 henkilöllä viime vuoteen verrattuna ollen yhteensä 112 300 henkilöä. Työllisyyspalveluita hyödynsi vain 25,2 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Pudotusta viime vuoden tasoon oli 6,3 %. Suurin osa työttömistä siis sinnittelee tällä hetkellä työttömyytensä kanssa yksin vailla tukea.
Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii pitkäaikaistyöttömille palveluita, joiden avulla on mahdollista työllistyä ja pitää itsensä työkykyisenä nyt koronakriisinkin aikana. Kriisin jälkihoito tulee olemaan yhteiskunnalle liian raskas, jos toimia pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun ei tehdä ajoissa. Työvoimapalveluja ei kannata seisottaa koronan eikä kuntakokeilujen takia, vaan etsiä keinoja, miten työttömät työnhakijat saavat tarvitsemiaan palveluja.
Työllisyysmäärärahoja tulee kohdentaa
Nyt kun työllisyyden kuntakokeilut ovat alkaneet eri puolilla maata, on tärkeää ja viisasta kohdentaa työllisyysmäärärahoja kuntiin. Kunnissa huolehditaan myös nuorten kesätyöllistämisestä ja siihen sekä oppisopimuskoulutukseen on ohjattava lisää resursseja. Työllistämisen kynnys korona-ajan elvytyksessä on matalin kolmannen sektorin yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Sitä kanavaa kannattaa käyttää ja ohjata työllisyysvaroja tähän yhteiskunnallisesti merkittävään työllisyystoimintaan.
Työttömien Keskusjärjestön hallitus katsoo, että korona-aika työttömille työnhakijoille tulee turvata mahdollisimman laajasti kouluttautumismahdollisuuksia oman työllisyyden edistämiseksi. Ehdotettu on myös, että esimerkiksi virkaruotsin kielikoulutusta voisi saada työvoimapoliittisena koulutuksena valtakunnallisesti kaikkien TE-toimistojen alueella, jos se edistää työttömän työllistymistä.
Työttömien hallitus keskusteli myös velkaantumisesta. Työttömyys johtaa usein ylivelkaantumiseen, jota on vaikea purkaa. Monen työttömän pitkittynyt velkavankeus koostuu pienistä laskuista, joiden korot lähtevät hallitsemattomaan kasvuun. Käynnissä on kansalaisaloite Eroon pitkistä velkavankeuksista. Sillä on jo yli 7000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteessa esitetään ulosottolain muuttamista siten, että jatkossa ulosottoviranomaisen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle ja vasta sen jälkeen korolle.